*kompa - uralilaista kielitietoa

Tietoa uralilaisista (suomalais-ugrilaisista) kielistä ja niiden kielihistoriasta

L-w-metateesi ja s ~ r -vastaavuus ieur. ja ural. kielten välillä

ljjf

Kirjoittanut / Author: J. J. F. Lehtinen

Tämä versio julkaistu 21.2.2020 / This version published 21 Feb 2020

Summary in English:

L-w metathesis and the correspondence s ~ r between the IE and Uralic languages

This text brings forth for etymological examination new suggestions for lexical correspondences between the earliest known stages of the Indo-European and the Uralic languages (between Proto-Indo-European, or PIE, and Proto-Uralic, or PU). The correspondences involve vocabulary belonging to the so-called basic vocabulary or words with culturally neutral meanings unlikely to be replaced with new words in language change such as through borrowing. Accordingly, these proposed lexical correspondences and the sound correspondences involved with them could be seen as evidence for an original geneological relationship between PIE and PU, or they might be seen as indications of mass lexical replacement on e.g. the Uralic side under massive IE influence.

Firstly, it is suggested that 1) PIE *lewk– ‘bright, light’ possibly corresponds with PU *wëlkə ‘light’ in the same way as 2) PIE *klew– ‘hear’ ?~ PU *kuwlə– ‘hear’ (this is not a new etymology!) through a l-w metathesis whereby a PIE consonant sequence *l-w (possibly interrupted by a vowel) possibly corresponds with PU consonant sequence *w-l (similarly possibly having a vowel in between). It is not speculated which of the two orders of these segments might have been the original one as no evidence for either option is known.

The second set of suggested cognates or early borrowings involve another new sound correspondence, namely between PIE *s and PU *r (at least non-initially): 3) PIE *h₂ows– ‘ear’ ?~ PU *korwa ‘ear’, 4) PIE *h₂eys– ‘wish, request’ ?~ PU *kerjä– ‘request’ and 5) PIE *neh₂s– ‘nose’ ?~ PU *närə ‘nose’. In the case of PIE *h₂ows- ‘ear’, at least, a (Pre-PIE?) derivation from *h₂ew- ‘hear, see, sense’ seems likely, so the PIE order of segments (*ws) seems original in comparison with the PU order (*rw). These hypothetical etymologies also illustrate the previously known reflex of PIE *h₂ as PU *k or zero depending on the environment, and another new example of the latter correspondence is also suggested: 6) PIE *h₂weg– ‘increase’ ?~ PU *wäkə ‘power, people’. Correspondences 5) and 6) above suggest that the reflex of PIE *h₂ on the Uralic side could involve a PU open vowel (e.g. *ä) when there is no consonantal reflex.

It is furthermore argued that the previously noticed sound substitution whereby a PIE velar stop *k, *g or *gʰ (in many cases developing into early IE palatal *ḱ, *ǵ, *ǵʰ) corresponds with PU *ć (traditionally reconstructed as *ś) represents lexical material borrowed from the early IE languages into early Uralic at a later time than when the lexical correspondences given as 1)–6) in this text were formed (either through intense borrowing or due to a deep genealogical relationship). This view is supported by semantic, morphophonological and phonological reasons: the lexical correspondences with PU *ć (e.g. *ćëta ‘hundred’ from PIE *(d)kmtom or PU *ćëlka ‘pole’ from PIE *gʰalgʰo-) involve words used in meanings that make them more susceptible to being borrowed than to being retained as a mark of a genealogical relationship (in contrast to correspondences 1)–6) in this text that involve body part names, among others), words that show a derived or secondary structure from the point of view of PIE, and sound correspondences that point to transmission after the earliest PIE stage, i.e. PU palatal affricate *ć reflecting a possible post-PIE palatalizing development. Thereby in the earliest layer of IE-Uralic lexical correspondences, argued here as being reflected by correspondences 1)–6), only sound correspondences a) PIE *k ?~ PU *k (seen in lex. correspondences 1) and 2)), b) PIE *h₂ ?~ PU *k (seen in 3) & 4)) and c) PIE *h₂ ?~ PU zero (coupled with an open vowel; correspondences 5) & 6)) are found.

[Following is the main text in Finnish, including selected cognates from both Indo-European and Uralic languages involved in the suggested etymological correspondences:]


Hahmottelen tässä tekstissä useita uusia sanastovastaavuuksia ja niiden myötä uusia äännevastaavuuksia indoeurooppalaisten ja uralilaisten kielten välillä. Vastaavuudet koskevat kummassakin kielikunnassa varhaisinta tunnettua vaihetta, eli kyseessä ovat vastaavuudet indoeurooppalaisen (tai “indoanatolialaisen”) kantakielen sekä uralilaisen kantakielen välillä. Periaatteessa sellaiset säännölliset vastavuudet voivat olla merkki yhteisestä kielisukulaisuudesta ja muotojen periytyneisyydestä molempien kielikuntien yhteisestä kantakielestä (ns. hypoteettisesta indouralilaisesta kantakielestä) – varsinkin kun on kyse sanastosta joka merkityksensä perusteella kuuluu harvoin lainautuvaan, kulttuurisesti neutraaliin perussanastoon. Kuitenkin on mahdollista, että kyseessä on myös joukko vanhoja lainoja, jos lainautuminen esim. varhaisista indoeurooppalaisista kielistä johonkin esiuralilaiseen kielimuotoon on ollut tarpeeksi voimakasta (kyseessä olisi samantyyppinen “sanaston massavaihtuminen” kuin samojedikielten kehityksessä arvioidaan tapahtuneen). Varsinkin kun on kyse useiden vuosituhansien ikäisistä sanastokerrostumista, lainautumisen erottaminen kielisukulaisuudesta johtuvista perintösanoista on hyvin vaikeaa. (Ks. esim. Kallio 2015 koskien indoeurooppalais-uralilaisen kielisukulaisuuden viimeaikaista käsittelyä tutkimuskirjallisuudessa.)

Tässä tekstissä esitettyjä sanastorinnastuksia indoeurooppalaisten (ieur.) ja uralilaisten (ural.) kielten välillä en ole löytänyt käytettävissäni olevista etymologisista lähteistä. Otan vastaan kommentteja rinnastuksien mahdollisista aiemmista ehdotuksista [muokkaus 8.2.2020: sanastorinnastus nro 2) alla on jo kauan sitten Vilhelm Thomsenin ehdottama, kiitos Petri Kalliolle muistutuksesta]. Ehdotettujen sanastorinnastusten yhteydessä on allaolevassa tekstissä listattu eri indoeurooppalaisten kielten ja uralilaisten kielten sanoja, joiden ehdotan periytyvän kyseistä etymologista rinnastusta vastaavasta yhteisestä kantamuodosta. Kyseessä on vain pieni otanta mahdollisista “yhteissyntyisistä sanoista” (kognaateista), eikä niiden tarkkaa merkitystä ole listauksessa aina annettu – merkitys saattaa usein poiketa kantakieleen rekonstruoitujen muotojen rekonstruoiduista merkityksistä. Yhteissyntyiset sanat on listattu rinnastusten yhteydessä vain etymologioiden tunnistamista varten.

L-w-metateesi

Ehdotan uutta sanastovastaavuutta ieur. ja ural. kielten välillä, jossa ieur. kantakielen (kieur.) *l-w-konsonanttisekvenssiä vastaa ural. kantakielen (kural.) *w-l-sekvenssiä (jättämättä vokaalit huomioon):

[Osiota muokattu 8.2.2020 ottamalla huomioon sähköpostitse saatu Petri Kallion kommentti.]

Huomautan, että sanastorinnastuksen 1) yhteydessä ehdottamalleni *l-w- ja *w-l-sekvenssien vastaavuudelle ieur. ja ural. kantakielten välillä on rinnakkaistapaus, jonka on jo 1800-luvulla havainnut aikansa merkittävimpiin kielitietelijöihin kuulunut tanskalainen Vilhelm Thomsen:

Tämän rinnastuksen Thomsen (1869: 2) ehdotti vallitsevan suomalais-ugrilaisen (“finske eller finsk-ungarske språgfamilie”) vartalon “kul-” tai “kūl-” ja indoeurooppalaisen (“fælles-japhetiske” raamatullisen Jafetin mukaan) vartalon “kru-” välillä. Nykyään molempien kielikuntien äännehistorian näkemykset ovat tarkentuneet ja kehittyneet, ja ajantasaiset rekonstruktiot ovat kieur. *klew- ja kural. *kuwlə- (ks. Aikio 2012: 241–243 koskien ensitavun vokaalin jälkeistä *w-puolivokaalia tässä kantamuodossa), mikä tuo kielikuntien kantavartalot lähemmäs toisiaan lukuunottamatta konsonatiston osalta vain tässä käsiteltyä l-w-metateesia. Näin ollen nykyään on vielä helpompi argumentoida rinnastuksen 2) puolesta kuin Thomsenin aikana.

Lateraalin ja labiaalisen (t. labiovelaarisen) approksimantin lisäksi molemmissa rinnastusten 1) & 2) vartaloissa esiintyy kummassakin kielikunnassa velaariklusiili (pidän tässä käsittelyssä ieur. kantakieleen rekonstruoituja palataaliklusiileja ja velaariklusiileja toistensa variantteina varhaisimmassa ieur. kielille yhteisessä kantakielivaiheessa). En ole löytänyt muita tapauksia metateesistä, ja jos velaariklusiilin esiintyminen sanavartalossa on ollut metateesille vaadittava ehto, on epätodennäköistä että muita tapauksia löytyisikään, koska ehdollistava äänneympäristö olisi tällöin hyvin rajoittunut. En ota tässä kantaa, kumpi l-w / w-l -sekvenssien järjestys olisi alkuperäinen, eli tulisiko esim. kural. *wëlkə ‘valo’ aiemmasta muodosta, jossa konsonanttien järjestys on ollut *l-w-k, vai tulisiko kieur. *lewk- sen sijaan aiemmasta *w-l-k-sekvenssistä, joka olisi säilynyt kural. muodossa.

[Huomautus 21.2.2020: Juho Pystynen (blogi: Freelance Reconstruction) on sähköpostitse kommentoinut, että molempien em. rinnastusten kural. kantavartalot (1) *wëlkə ‘valo’ ja 2) *kuwlə- ‘kuulla’) olisivat toissijaisia, johdettuja vartaloita, mahdollisesti ensisijaisemmista muodoista kuten *wël(ə) ja *kow(ə). Jälkimmäistä kantavartaloa käsittelen alla myös sanastovastaavuuden 3) yhteydessä, mutta argumentoin tässä lyhyesti, että vaikka muodot olisivatkin alun perin johdettuja, muodot *wëlkə (sisältäen velaariklusiilin) ja *kuwlə- (sisältäen lateraalin) palautuvat jo kantauraliin, koska mahdollisten johdossegmenttien vastineet näkyvät molempien vartaloiden tapauksessa toisistaan kaikista etäisimmissä sukukielissä (kuten esim. suomi “valkea” ~ unkari “világ” sekä suomi “kuulla” ~ vahinhanti “kɔl-“). Onkin mahdollista, että kyseessä olisi kaksi vanhaa johdosta (*wVl-kV ja *kVw-lV-), mutta johtaminen olisi jopa vanhempaa perua kuin ieur. ja ural. kielten vanhin yhteinen sanastokerrostuma. Tällöin esim. kieur. *klew- ja kural. *kuwlə- voisivat molemmat olla yhteisestä alkuperäisestä johdetusta muodosta peräisin.

Pystynen on kuitenkin mainittujen kahden rinnastuksen lisäksi löytänyt useita mahdollisia l-w-metateesitapauksia ieur. ja ural. kielten välillä, jotka eivät vaadi velaariklusiilin läsnäoloa jommassakumman kielikunnan kantakielessä, esim. a) kieur. *leh₃w- ‘pestä, valaa’ ?~ kural. *wala- ‘valaa’ ja b) kieur. *lewH- ‘leikata, irrottaa’ ?~ *walə- ‘vuolla’. Onkin täysin mahdollista, että kieur. konsonanttisekvenssin *l-w ja kural. sekvenssin *w-l välinen metateettinen vastaavuus on vanhimmassa kys. kielikuntien jakamassa sanastokerrostumassa säännöllinen, äänneympäristöstä riippumaton äännevastaavuus.]

S ~ r -vastaavuus

Ehdotan edellisten metateesietymologioiden lisäksi myös useita sanastovastaavuuksia, joissa ieur. kantakielen s-segmenttiä vastaa ural. kantakielen r-segmentti:

Rinnastuksena muutokselle, jossa todennäköisesti alkuperäinen sibilantti *s on muuttunut resonantiksi *r, mainittakoon mm. latinan kehityksessä tapahtunut vokaalienvälinen s > r -muutos (esim. esi-itaalinen *ausis > em. latina auris ‘korva’), tai germaanisten kielten kehityksessä myöskin tietyin ehdoin tapahtunut *s > *r -muutos (vrt. em. engl. ear; tämä ja ed. ovat kieur. kantamuodosta *h₂ows-, jossa on vielä suurella varmuudella ollut sibilantti).

Esitetyissä sanastovastaavuuksissa 3)-5) kaikissa on s ~ r -vastaavuuden lisäksi sattumoisin (?) ieur. puolella ns. a-värittävä laryngaali *h₂ (foneettisesti mahdollisesti velaarifrikatiivi [x] tai uvulaariklusiili [q]), jota kural. muodoissa ainakin sanan alussa vastaa näissä rinnastuksissa velaariklusiili *k. Kyseinen kieur. *h₂ ~ kural. *k -vastaavuus tunnetaan ennestään vanhimmasta ural. kielten ieur.-peräisestä sanastokerrostumasta. Vastaavuudessa 5) yllä kyseinen segmentti olisi kural. muotoon *närə tullessa ennen konsonanttia kadonnut, ja mahdollisesti vaikuttanut siihen, että ensitavussa on avoin vokaali *ä eikä puolisuppea (*e, *o tai *ë) kuten vastaavuuksissa 1)-4). Samalla tavalla kieur. *h₂-segmenttiä vastaava äänne on saattanut aiheuttaa avoimen *ä-vokaalin kural. muodossa seuravaassa uudessa rinnastuksessa:

Vartaloissa 3) ja 4) näyttää tapahtuneen metateesi, jossa kantauralin muodoissa *korwa ja *kerjä- on puolivokaali (*w tai *j) siirtynyt *r-äänteen perään (vrt. kieur. sekvenssit *-ws- ja *-ys- [*-js-], joissa puolivokaali on ensimmäisenä). Rinnastuksissa 3) ja 4) yllä kieur. muodoissa lienee puolivokaalin ja *s-segmentin alkuperäinen järjestys, sillä kieur. *h₂ows ‘korva’ on todennäköisesti johdettu kantavartalosta *h₂ew- ‘kuulla, nähdä, havaita’. Tällöin olisi kantauralin *korwa-muotoon mennessä (tai viimeistään ims. korva-muotoon mennessä) tapahtunut *r-segmentin ja puolivokaalin metateesi.

Edellä mainitut metateesit ieur. ja ural. muotojen välillä muistuttavat aiemmin käsiteltyä l-w-metateesiä, mutta ovat kantauralin näkökulmasta päinvastaiset: l-w-metateesissa likvida *l tulee kural. muodoissa puolivokaalin jälkeen, kun taas vastaavuuksissa 3) ja 4) likvida *r näyttää sijoittuneen ennen puolivokaalia. Tämä eroavaisuus mahdollisten metateesien suuntautumisessa saattaa johtua esim. siitä että kantauralin *l-likvidaan liittyvä metateesi olisi ollut varhaisempi kuin *r-likvidaan liittyvä. Kyseinen *r saattaa ainakin joissain tapauksissa olla ieur.-rinnastuksen mukaisesti lähtöisin aiemmasta *s-sibilantista, ja kyseinen segmentti on saattanut olla sibilantti vielä l-w-metateesin aikaan.

On myös mahdollista, että vastaavuudessa 6) on kieur. *h₂-segmenttiä vastaava segmentti sijainnut jossain esiuralilaisessa kielivaiheessa ennen kural. *k-segmenttiä (aiheuttaen näin kural. *ä-vokaalin avoimuuden samalla tavalla kuin vastaavuudessa 5), ts. mahd. esiural. ?*wexkə > kural. *wäkə. Tässä tapauksessa olisi kyse metateesista *h₂-segmentin ja *w-puolivokaalin välillä: kieur. *h₂weg- ?~ mahd. esiural. ?*wexkə (vastaavuuden 5) tapauksessa kehitys olisi ollut suoraviivaisemmin mahd. esiural. ?*nexsə > (?*näsə) > kural. *närə).

[Huomautus 21.2.2020: Juho Pystynen on ehdottanut sähköpostitse välitetyssä kommentissa, että kural. muoto, joka yllä osana vastaavuutta 3) on annettu muodossa *korwa ‘korva’, olisi johdettu samasta yhteisuralilaisesta kantavartalosta kuin vastaavuudessa 2) annettu kural. *kuwlə-, ja että kyseessä olisi mahdollisesti johdokset sellaista muotoa kuin *kow-ra ja *kow-lə-. Jos muodot on vasta kantauralin jälkeen johdettu vartalosta *kow(ə)-, vastaavuudet 2) ja 3) eivät voi pitää paikkansa. Väittäisin kuitenkin että vaikka nämä muodot olisikin alun perin johdettu samasta kantavartalosta, mikään ei vaadi tämän tapahtuneen vasta kantauralin vaiheen jälkeen, vaan johtaminen on saattanut tapahtua aikaisemmin kuin ieur. ja ural. kielten jakaman vanhimman sanastokerrostuman muodostuminen. Tällöin sekä kieur. *klew- ‘kuulla’ että *h₂ew- ‘aistia, kuulla’ ja *h₂ows ‘korva’ olisivat saman esi-kieur. kantamuodon (?*kVw-) jatkajia, ja muoto *klew- olisi käynyt johtamisen jälkeen läpi l-w-metateesin ja muodossa *h₂ew- olisi alkuperäinen velaariklusiili tuntemattomin ehdoin muuttunut takaiseksi (“laryngaaliksi”). Tämä on tosin kieltämättä hyvin spekulatiivista.]

Lisää velaariklusiili- ja h₂-vastaavuuksista

Yllä on käsitelty sekä vastaavuuksia, joissa on a) kieur. velaariklusiilia (usein kehittynyt palataaliklusiilien kautta sibilanteiksi, varsinkin itäisissä tytärkielissä) vastaamassa uralilaisella puolella vastaavasti niinikään velaariklusiili yhteisen kural. kantakielen tasolla (nimittäin vastaavuudessa 1) kieur. lewk- ‘kirkas, valo’ ?~ kural. *wëlkə- ‘valo, valkoinen’ ja vastaavuudessa 2) kieur. *klew- ‘kuulla’ ?~ kural. *kuwlə- ‘kuulla’), että b) kieur. “a-värittävää laryngaalia” *h₂ vastaamassa kural. velaariklusiili *k (vastaavuudet 3)–4) tai kato (vastaavuudet 5)–6)).

On kuitenkin myös aiemmin tunnettuja sanastorinnastuksia, yleensä indoeurooppalaisperäisiksi lainoiksi uralilaisissa kielissä esitettyjä, joissa kieur. velaarista (tai palataalista, jos näiden ääntymäpaikkojen ero on jo kantakieleen pohjautuva) klusiilia *k, *g tai *gʰ vastaa uralilaisella puolella alkuperäinen palataalinen obstruentti, perinteisesti rekonstruoitu spirantiksi *ś mutta viime aikoina joissain ural. äännehistorian käsittelyissä rekonstruoitu affrikaataksi *ć (ks. esim. Zhivlov 2014, Lehtinen 2019). Tällaisista rinnastuksista mainittakoon esim. kieur. *(d)kmtom ?→ kural. *ćëta (aik. *śata, *śïta) ‘sata’ ja kieur. *gʰalgʰo- ?→ kural. *ćëlka (aik. *śalka, *śïlka) ‘salko’ (ks. esim. Koivulehto 1999). Vastaavuus esiintyy kuitenkin sanoissa, jotka merkityksensä puolesta eivät niinkään todennäköisesti edusta yhteisestä kantakielestä peräisin olevaa perintösanastoa, vaan jotka todennäköisemmin edustavat lainautumisia ieur. kantakielivaiheen jälkeisestä kielimuodosta, jossa kieur. *k ,*g, *gʰ ovat jo joissain tapauksissa saaneet palataalisen artikulaation (*ḱ ,*ǵ, *ǵʰ). Tällöin varhaisimmassa ieur. ja ural. kielten jakamassa sanastokerrostumassa olisi velaariklusiileja koskien vain äännevastaavuudet kieur. *k, *g, *gʰ ?~ kural. *k sekä kieur. *h₂ ?~ kural. *k, *∅, molemmat mahdollisesti lähtöisin alkuperäisistä velaariklusiileista eri fonologisten prosessien ja äänneympäristöjen eriyttäminä.

Kirjallisuus

Aikio 2012 = Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) 2012. On Finnic long vowels, Samoyed vowel sequences, and Proto-Uralic *x. — Tiina Hyytiäinen, Lotta Jalava, Janne Saarikivi & Erika Sandman (toim.), Per Urales ad Orientem: Iter polyphonicum multilingue. Festskrift tillägnad Juha Janhunen på hans sextioårsdag den 12 februari 2012, 227–250. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 264.

Kallio, Petri 2015. Nugae Indo-Uralicae. The Journal of Indo-European Studies 43: 368–375.

Koivulehto, Jorma 1999. Varhaiset indoeurooppalaiskontaktit: Aika ja paikka lainasanojen valossa. Paul Fogelberg (toim.), Pohjan poluilla: Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan, 207–236. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 153. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica.

Lehtinen, Jyri 2019. Syntymä, sukupolvi ja mansin *šäänšV ’polvi’. Santeri Junttila & Juha Kuokkala (toim.), Petri Kallio rocks: Liber semisaecularis 7.2.2019, 126–132. Helsinki: Kallion etymologiseura. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/305150/Petri-Kallio-Rocks.pdf (viitattu 8.2.2020)

Thomsen, Vilhelm 1869: Den gotiske sprogklasses indflydelse på den finske: En sproghistorisk undersøgelse. København: Den Gyldendalske boghandel.

Zhivlov, Mikhail 2014. Studies in Uralic vocalism III. Journal of Language Relationship 12: 113–148.

Tags:

Comments

Leave a Reply to David Marjanović Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back to top